Alapohja - Betoni

Omakotitalon alapohja voi olla joko maanvarainen tai kantava. Maanvaraista alapohjaa käytetään matalaperustusten yhteydessä sekä kellarillisten talojen alapohjana. Kantavaan alapohjaan voidaan helposti järjestää tuuletus, jolla poistetaan maaperän radonista aiheutuvat haitat.

Maanvaraisen betonilaatan paksuus on yleensä 80 - 120 mm ja se raudoitetaan keskeisellä verkolla. Yli 120 mm paksut laatat vaativat raudoituksen molempiin pintoihin. Maanvaraisen laatan verkkoraudoitus voidaan korvata teräskuiduilla.

Maanvaraisena mitoitettu laatta ei saa tukeutua suoraan esimerkiksi anturan tai seinän päälle, koska rakennetta ei ole suunniteltu kantavaksi. Laattaa ei saa myöskään valaa kiinni perusmuuriin vaan se on irrotettava perusmuurista esimerkiksi villakaistan avulla, jottei laatan kutistuminen esty. Maanvaraisessa alapohjassa on estettävä veden kapillaarinen nousu maaperästä sellaisella kiviaineksella, joka estää kapillaarista vedennousua.

Kantavan alapohjan valaminen paikalla vaatii valunaikaisen tuennan. Tuenta voidaan toteuttaa muotittamalla laatta, asentamalla alapohjaan poimulevyt tai kuorilaatat tai käyttämällä oikeaan tasoon tasattua täyttöä muottina.

Esimerkkirakenne: Betonilaatta-alapohja, maanvarainen.
Lämmöneristeenä solupolystyreeni

1 Pintamateriaali

2 Teräsbetonilaatta BY 45 luokka A-4-30, raudoitus: verkko 5-150 B 500 K, paksuus 80 mm tai enemmän

3 Lämmöneriste solupolystyreeni , eristepaksuus mitoitetaan mitoitetaan lämmöneristevaatimusten mukaan

4 Koneellisesti tiivistetty kapillaarikatkon muodostava kiviaines, paksuus yli 200 mm

5 Perusmaa, hiekka tai moreeni, kallistus salaojiin 1:100 tai suurempi

Jos pintamateriaali on vesihöyrytiivis, betoni kuivatetaan suositusten mukaisesti ennen pintamateriaalin asennusta. Laatta irrotetaan kantavista pystyrakenteista ja jaetaan liikuntasaumoilla osiin rakennepiirustusten mukaan. Laatan pintahierto lattiamateriaalin mukaan.

Esimerkkirakenne:
Betonilaatta-alapohja, maanvarainen. Lämmöneristeenä kevytsora

1 Pintamateriaali

2 Teräsbetonilaatta BY 45 luokka A-4-30, raudoitus: verkko 5-150 B 500 K
paksuus 80 mm tai enemmän

3 Suodatinkangas, käyttöluokka 1

4 Lämmöneriste kevytsoralajite KS 31. Kevytsorakerroksen paksuus mitoitetaan lämmöneristevaatimustan mukaan.

5 Koneellisesti tiivistetty kapillaarikatkoksen muodostava kiviaines >200 mm

6 Perusmaa, hiekka tai moreeni, kallistus salaojiin 1:100

Suodatinkangas voidaan korvata sitkeällä suodatinpaperilla. Lattialämmityksen yhteydessä suodatinkankaan tilalle suulakepuristettu polystyreeni 20 mm.
Jos pintamateriaali on vesihöyrytiivis, betoni kuivatetaan suositusten mukaisesti ennen pintamateriaalin asennusta.
Laatta irrotetaan kantavista pystyrakenteista ja jaetaan liikuntasaumoilla osiin rakennepiirustusten mukaan.
Kevytsorakerrokseen sijoitettavat metalliputket on suojattava korroosiolta. Laatan pintahierto suoritetaan lattiamateriaalin mukaan.

Muotitettu laatta on edullinen vaihtoehto varsinkin, kun laatan alapinnan ulkonäköön ei tarvitse kiinnittää huomiota. Poimulevy ja kuorilaatta jäävät rakenteeseen ja toimivat liittorakenteena päälle valettavan betonikerroksen kanssa. Rakenteen raudoitustarve vähenee 80 - 90 %. Täytön käyttö muottina eli valaminen maata vastaan ei sovi tuuletettuihin alapohjiin.

Paikallavaletun kantavan laatan paksuus on yleensä 200 - 300 mm. Ontelolaatta-alapohjiin verrattuna on mm. LVIS-tekniikan ja aukkojen sijoittaminen rakenteeseen helppoa. Kuorilaattavaihtoehtoa lukuunottamatta ei paikallavaletun kantavan laatan teossa tarvita nosturia.

Omakotitalon perustamistapoja eri maaperäolosuhteissa. (RT 81-10486)

PERUSTAMIS- TAPA	MAAPERÄ
	Kallio	Tiivis tai keskitiivis hiekka, sora tai moreeni	Tiivis silttikerros	Ohut (3m) pehmeä siltti tai savikerros tai savi- kerros ja kuivakuori- kerros	Paksu, pehmeä siltti tai savikerros	Paksu, hyvin pehmeä siltti tai savikerros
Perusmuuri ja maanvarainen alapohja
Perusmuuri ja maanvarainen alapohja, kellari
Perusmuuri ja kantava alapohja, ryömintätila
Laattaperustus
Laattaperustus, kevennysperustus
Pilari-palkki- perustus ja kantava alapohja, ryömintätila
Paaluperustus ja kantava alapohja, maata vasten valettu
Paaluperustus ja kantava alapohja, ryömintätila

1) Massanvaihto, jos pohjavesi on kaivotason lähellä tai sen alapuolella
2) Paaluperustuksena, jos pohjavesi on lähellä maanpintaa
3) Paaluperustuksena

Maanvaraisissa alapohjissa lämmöneriste sijoitetaan yleensä laatan alapuolelle ja kantavissa alapohjissa yleensä laatan yläpuolelle. Kun lämmöneriste sijoitetaan maanvaraisen tai kantavan laatan yläpuolelle, vaatii alapohjarakenne vielä erillisen pintarakenteen, joka voidaan myös tehdä valmisbetonista.