Omakotityömaan mittaustöitä ovat pisteen tai kappaleen sijainnin mittaus (sijainti vaakatasossa ja korkeusasema), pituuden mittaus, vaakatason tai vaakasuoran linjan mittaus, pystysuoran linjan tai tason mittaus sekä kaltevan tason tai linjan mittaus sekä kulman (erityisesti suoran kulman) mittaus.

Mittaustyöt alkavat, kun rakennusvalvonnan mittausteknikot merkitsevät tontille korkeusaseman ja rakennuksen nurkkapisteet. Nurkkapisteet on ennen rakennustöiden aloittamista siirrettävä riittävän kauas peruskaivannon ulkopuolelle linjapukeille, joilta ne saadaan siirrettyä takaisin nurkkapisteiksi ja sokkelilinjoiksi linjalankojen ja luotilangan avulla.

VAAKATASON JA KORKEUSASEMAN MITTAUS

Vaakataso mitataan lyhyillä mittausväleillä kätevimmin vesivaa'an eli vatupassin avulla. Apuna voidaan käyttää suoraa linjalautaa tai lankkua. Vesivaa'alla voidaan mitata myös kaltevuuksia, jos käytettävissä on säädettävä kulmamitta.

Korkeusasema ja vaakataso mitataan pitkillä mittausväleillä vesiletkun avulla. Mittauspituutta rajoittaa käytännössä vesiletkun pituus.


Edellistä kehittyneempi mittausväline on vaaituskone, jonka käyttö kuitenkin vaatii harjaannusta. Hintansa vuoksi vaaituskonetta ei kannata hankkia kertaluonteiselle omakotityömaalle. Myöskään muita kehittyneempiä optisia tai lasersäteeseen perustuvia mittavälineitä ei yleensä kannata käyttää omakotityömaalla työn kertaluonteisuuden takia. /Rakennusmittaus 1990: Martikainen, M. ja Santala, J., Rakennusmittaus. Rakennuskirja Oy, Helsinki 1990/

Pystylinjoja ja pisteiden sijaintia vaakatasoon voidaan mitata luotilangalla. Menetelmä on herkkä virheille ja se soveltuukin parhaiten karkeaan mittaukseen tai muiden menetelmien apu- ja tarkistusmittauksiin.
Rakennuksen paikka merkitään linjalangoilla.

PITUUDEN MITTAUS

Lyhyillä alle 10 metrin mittausväleillä on rullamitta eli metrimitta kätevin ja riittävän tarkka.
Pitkillä yli 10 m mittausväleillä käytetään nauhamittaa. Jos halutaan hyvä mittaustarkkuus, on nauhamitan tulos korjattava nauhan painuman (= poikkeama vaakatasosta) ja lämpötilaeron takia, varsinkin jos lämpötila poikkeaa huomattavasti +20 oC:sta. Mitan painuminen antaa mittavälille todellista suuremman lukeman, joka voidaan korjata mittausoppaissa annetun laskentakaavan avulla. Jos lämpötila on alle +20 oC, on mittausväli todellisuudessa lyhyempi kuin mittauslukema. Jos mittaa jännitetään liikaa, aiheuttaa myös mitan venyminen virheen tulokseen. Normaalitapauksissa ei edelläkuvattuja korjauksia tarvitse tehdä.


SUORAKULMAN MITTAUS

Suora kulma mitataan kätevästi mittaamalla maastoon linjalautojen tai -lankojen avulla suorakulmainen kolmio, jonka sivusuhteet ovat 3:4:5.


Neliön ja suorakaiteen suorakulmaisuus tarkistetaan mittaamalla vastakkaiset kulmat ristiin eli ottamalla ns. ristimitta. Jos mittaustulokset antavat eri tuloksen, eivät kulmat ole kohtisuorassa ja sivujen sekä nurkkapisteiden sijaintia on korjattava.


KALTEVAT TASOT JA LINJAT

Kaltevien tasojen mittauksessa käytetään vesivaakaa tai vesiletkua sekä metrimittaa, linjalautoja ja -lankoja. Mittauksissa pyritään muodostamaan suorakulmainen kulmio, jonka sivujen pituudet on laskettu. Sivut mitataan ja merkitään kiinteisiin rakenteisiin tai merkitsemisessä käytetään apuna linjalautoja ja linjalankoja.