Kevytsoraharkkojen valmistus alkoi Suomessa 1950 -luvulla. Vuosikymmenen alussa perustettiin ensimmäinen kevytsoratehdas ja vähän myöhemmin aloitettiin kevytsoraharkkojen valmistus. Kevytsoraharkkojen käyttö rakentamisessa on koko ajan lisääntynyt ja käyttökohteita on tullut lisää. Eristettyjen kevytsoraharkkojen valmistus alkoi 70 -luvulla. Uusin kehitystyön tulos on matalaenergiaharkko, jolla saavutetaan ulkoseinissä erittäin hyvä lämmöneristyskyky ja rakennuksen lämmitysenergiakulutuksessa on saavutettavissa huomattavia säästöjä. Myös muuraustekniikoissa on tapahtunut kehitystä ja markkinoille on tullut kevytsoraharkkoja, jotka perinteisen muurauksen sijasta liimataan tai muurataan ohutsaumamuurauksella.

Kevytsoraharkkoja valmistavia tehtaita ja harkkoja myyviä yrityksiä on useita ja harkkoja on saatavissa kaikkialla Suomessa. Kaikki yritykset valmistavat standardin mukaisia perusharkkoja, mutta lisäksi tehtailla voi olla omia tuotteita, joille yleensä on haettu tyyppihyväksyntä esimerkkinä ulkoseinissä käytettävät eristeharkot. Kevytsoraharkot tunnetaan yleisessä kielenkäytössä Leca -harkkona, mutta todellisuudessa jokaisella valmistajalla on tuotteilleen omat tuotenimensä.

Kevytsoraharkot ovat kasvattaneet suosiotaan niin omatoimisten kuin ammattimaisten rakentajien keskuudessa. Tämä johtuu harkkojen erinomaisesta rakennettavuudesta, järjestelmän joustavuudesta ja pienestä työmenekistä. Kevytsoraharkkojen lämmöneristysominaisuudet, rakenteellinen lujuus ja harkkojen keveys työmailla ovat merkinneet selvää etua mm. pientalojen perustuksissa, joista yli puolet tehdään tänä päivänä kevytsoraharkoista.

Kevytsoraharkot tarjoavat monia hyviä ominaisuuksia erilaisiin rakennustarkoituksiin. Omatoiminenkin pienrakentaja muuraa niistä perustukset ja myös seinärakenteita. Kevytsoraharkot antavat suunnittelijoille vapaat kädet toteuttaa erilaisia muoto- ja tilaratkaisuja, jotka usein muilla materiaaleilla ja rakennustavoilla olisivat vaikeita ja kalliita toteuttaa. Suunnittelussa tontin muodon ja koon, maaperän ja korkeussuhteiden sekä ympäröivän rakennuskannan huomioonottamisella saadaan yksilöllisiä ja korkeatasoisia arkkitehtonisia ratkaisuja.

Kevytsoraharkkojen käyttökohteita talonrakentamisessa ovat perustukset, ulkoseinät ja väliseinät. Kevytsoraharkoista rakennetaan omakotitaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja, kouluja, päiväkoteja, pienehköjä toimisto- ja liikerakennuksia sekä pienteollisuuden rakennuksia.

Kevytsoraharkkorakenteiden ominaisuuksia
• Kevytsoraharkkotalo kestää, se on luja eikä se lahoa.
• Kevytsoraharkkotalo on vedoton ja lämmin, se säästää energiaa.
• Kevytsoraharkosta ei aiheudu päästöjä vaan talossa on hyvä sisäilma.
• Kevytsoraharkko ei pala.
• Kevytsoraharkko on kookas mutta kevyt – muuraustyö sujuu ripeästi.
• Kevytsoraharkko antaa arkkitehdille vapauden suunnitella.
• Kevytsoraharkkorunko ei rajoita talon julkisivuvaihtoehtoja.
• Kevytsoraharkkotalossa on hyvä ääneneristys. Kevytsoraharkkoseinä eristää liikennemelua tehokkaasti.

Kevytsoraharkkojen ominaisuuksia
Kevytsoraharkot valmistetaan kevytsorabetonista, jossa raaka-aineina ovat kevytsora (yksi tai useampi seulomalla saatu lajite), rakennussementti ja vesi. Harkkojen valmistuksessa voidaan käyttää lisäksi luonnonkiviainesta, erilaisia lisäaineita ja hienorakenteista täyteainetta esim. lentotuhkaa. Kevytsora on paisutettua savea, jota saadaan, kun savi poltetaan yli 1100 0C:een lämpötilassa pyörivässä uunissa. Kevytsorarakeet saavat pyöreän muotonsa ja sileän pintarakenteen uunin pyörimisliikkeen ansiosta. Rae on pinnaltaan tiivistä, mutta sisältä huokoista raekoon ollessa 1 …20 mm. Rakeiden huokoisuus tekee niistä keveitä ja hyvin lämpöä eristäviä. Kevytsoran tiheys on 250 …400 kg/m3. Kevytsoraa käytetään harkkojen lisäksi rakennusten alapohjien lämmöneristeenä, kevennysperustuksissa, routaeristeenä perustuksissa ja yläpohjien lämmöneristeenä sekä tie-, katu- ja ratarakennuskohteissa kevennysrakenteena ja lämmöneristeenä.
 
Kevytsoraharkot ovat standardimittaisia muurattavia rakennuskappaleita. Kevytsoraharkot ovat mittatarkkoja sekä täyttävät niille asetetut lämmöneristys-, tiheys-, lujuus- ja säänkestävyysvaatimukset. Keveytensä ansiosta harkot ovat isokokoisia, mutta helposti käsin nosteltavia muurauskappaleita. Kevytsoraharkot muodostavat kokonaisen rakennusjärjestelmän, jolla talon kaikki seinärakenteet voidaan muurata perustuksista kattoon.

Kevytsoraharkkojen valmistuksessa ja laadunvalvonnassa noudatetaan standardeja SFS 4528 ja 4529. Näiden standardien mukaisia harkkoja valmistavat yritykset kuuluvat SFS -Inspecta Sertifiointi Oy:n laaduntarkastuksen piiriin ja näillä yrityksillä on tuotteissaan SFS-tarkastusmerkin käyttöoikeus. Yhteisten eurostandardien (EN -standardit) tullessa voimaan lähivuosina siirrytään myös Suomessa käyttämään niitä ja tuotteissa voidaan käyttää CE -merkintää.

Harkkojen lujuus ja tiheys
Harkoissa käytettävän kevytsorabetonin nimellistiheys on yleensä 650 kg/m3 ja puristuslujuus vähintään 3 MN/m2 (merkintä 650/3). Joissakin tapauksissa käytetään nimellistiheydeltään 950 kg/m3 (merkintä 950/5) kevytsorabetonia, jonka nimellispuristuslujuus on vähintään 5 MN/m2. Harkkojen nimellismitat ja niiden sallitut poikkeamat on määritelty standardeissa, mutta harkkojen kevennysreijityksissä on valmistajakohtaisia eroja, mikä tulee ottaa huomioon rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa.

Eristeharkkojen (lämmöneristekerros kahden kevytsorabetonikerroksen välissä) mittoja ei ole standardisoitu. Harkkojen eristepaksuudet, eristemateriaalit ja kerrospaksuudet sekä kevennysreijitys vaihtelevat valmistajakohtaisesti. Pituuksissa voi olla valmistajakohtaisia eroja riippuen siitä käytetäänkö pystysaumassa laastia vai ei. Kaikilla valmistajilla on kuitenkin pyrkimyksenä pystysuunnassa liittymismitta 200 mm ja vaakasuunnassa liittymismitta 600 mm.

Palonkestävyys
Kevytsorabetoni ja kevytsoraharkot ovat palamatonta ainetta ja kestävät palon vaikutuksia lämmöneristyskykynsä ansiosta osittain paremmin kuin tavallinen betoni. Tästä syystä kevytsoraharkkoja käytetään myös erityistä palonkestävyyttä vaativissa rakennusosissa. Tavallisin harkkolaatu 3/650 on paloluokiteltu.  Eristeharkoissa eristemateriaaleina käytetään paisutettua polystyreeniä (EPS) tai polyuretaania (PU). Näistä kumpikaan ei kestä tulipalossa kehittyviä lämpötiloja.

Kosteus, säänkestävyys, lämmöneristävyys
Kevytsoraharkot ovat huokoista kevytsorabetonia ja näin ollen ilmaa ja vettä läpäiseviä, mistä syystä ulkoilmaa vastaan olevat harkkorakenteet on pinnoitettava molemmin puolin esimerkiksi lieterappaamalla (slammaamalla), tasoittamalla, rappaamalla tai maalaamalla. Harkkojen kapillaarisuus on vähäinen ja yleensä pienempi kuin esim. betonilla, laastilla tai tiilillä. Kevytsoraharkot imevät kevytsorarakeiden tiiviyden takia vain vähän kosteutta ja kuivuvat nopeasti. Harkot ovat sään- ja pakkasenkestäviä. Kevytsoraharkot täyttävät standardin SFS 4529 mukaiset pakkasenkestävyyskokeet. Hyvästä pakkasenkestävyydestä johtuen harkkoja voidaan käyttää ulkopinnoissa ja ulkona sijaitsevissa rakenteissa, kuten portaissa, muureissa jne.

Harkon valintaperusteita ovat
• Lämmöneristyskyky
• Kuormituksenkesto ja/tai
• Ääneneristysvaatimukset.
Laajasta kevytsoraharkkovalikoimasta löytyy oikea tuote kuhunkin käyttökohteeseen.

Seinän U-arvo (aiemmin k-arvo) kertoo rakenteen lämmöneristävyyden. Mitä pienempi on U-arvo, sitä parempi on lämmöneristyskyky.  Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C3 mukaan lämpimän tilan seinän U-arvo ei saa olla suurempi kuin 0,25 W/m2K. Määräyksissä esitetään myös mm. yläpohjan ja alapohjan sekä ikkunoiden ja ovien lämmöneristysvaatimukset. Mainittuja U-arvovaatimuksia voidaan lieventää niin sanotulla kompensaatiomenettelyllä, jolloin muiden rakennusosien lämmöneristävyyden on oltava vastaavasti vaatimuksia parempi.

Uusilla matalaenergiaharkkoseinillä päästään U-arvoihin 0,15…0,20.

Norminmukaiset kevytsoraharkot
Kaikki suomalaiset kevytsoraharkkotuottajat valmistavat norminmukaisia perusharkkoja ilman varsinaista lämmöneristyskerrosta. Perusharkkoja käytetään perustuksiin ja väliseiniin, sekä kylmien tuotantorakennusten, varastojen ja autotallien rakentamiseen.

Harkkojen mitat ovat:
• Korkeus 190 mm
• Pituus 590 mm
• Leveydet 75, 100, 240, 290 ja 380 mm.

Harkoissa on urat (kun harkon leveys > 100 mm) raudoitteille siten, että laasti muodostaa raudoitteiden ympärille riittävän korroosiolta suojaavan kerroksen. Laastisauman paksuus vaaka- ja pystysaumassa 10 mm.

Leveimmissä (>240 mm) harkoissa on kevennysreikiä, joiden koko ja määrä on standardissa rajoitettu.

Eristeharkot
Eristeharkoilla ei ole omaa standardia ja ominaisuuden todetaan tyyppihyväksyntämenettelyn avulla. Tämän vuoksi eri valmistajien tuotteiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan muun muassa lämmöneristyskyky, lujuus, mitat jne.

Valmistajasta riippuen eristeharkkojen lämmöneristeenä käytetään joko paisutettua polystyreeniä (EPS) tai polyuretaania (PU).

Eristeharkkojen mitat ovat:
• Harkkojen korkeus on 190 mm, ohutsaumamuurauksessa 195 mm
• Pituus on 590… 598 mm
• Leveydet vaihtelevat välillä 300…380 mm. Erityisesti harkkojen leveysmitoissa, eristekerrosten paksuuksissa, harkkokerrosten paksuuksissa ja kevennysreikien määrissä on valmistajakohtaisia eroja.
Lämmöneristyskyky seinässä vaihtelee harkkotyypistä riippuen välillä 0,27…0,15 W/m2 oC. Vaakasaumassa käytettävä mineraalivillakaista parantaa eristyskykyä ja sen käyttöä suositellaan.
Vaakasauma normaalimuurauksessa on 10 mm ja ohutsaumamuurauksessa 5 mm.
Pystysauma on 10 mm tai vaihtoehtoisesti harkot asennetaan kiinni toisiinsa ilman laastia.

Erikoisharkot
Eri käyttötarkoituksiin valmistetaan erikoisharkkoja ja -elementtejä. Näistä mainittakoon väliseinäharkot, -laatat ja -elementit, palkkiharkot, pilariharkot, anturaharkot sekä ja hormielementit.

Harkkotalon suunnittelun perusteita
Rakennusten suunnittelussa käytetään moduulimitoitusta, jolla saavutetaan rakennusosien ja tarvikkeiden yhteensopivuus erilaisissa rakennuskohteissa. Moduulimitoitusta käytetään useimpien rakennustarvikkeiden, kuten elementtien, ikkunoiden, rakennuslevyjen ja harkkojen mitoissa.
Yleisesti käytettyyn, kansainvälisesti standardisoituun moduuliin M (1M =100 mm) perustuvan moduulimitoituksen mukaisesti rakennuksen kokonaismittojen ja kantavien rakenteiden etäisyyksien tulisi olla vaakasuunnassa 12M-, 6M- ja 3M-kerrannaisia, ja aukkojen leveyden 3M- ja 1 M-kerrannaisia. Rakennuksen suunnittelussa käytetään apuna moduuliverkkoa, jonka viivojen välit ovat vaakasuunnassa näiden moduulien mukaisia.

Moduulimittoihin suunnitellun harkkotalon rakentaminen sujuu nopeasti, kun vältytään ylimääräisiltä harkkojen sahauksilta ja muilta sovituksilta.

Kevytsoraharkot on suunniteltu moduulimitoitukseen siten, että vaakamoduuli on 3M ja pystymoduuli 2M. Harkkorakenteen limitys on yleisimmin 1/2 harkon (3M) mittainen. Harkkojen leveydestä riippuen sopivat limitykset ovat 1/4, 1/3 ja 1/2 harkkoa (150, 200 ja 300 mm), jolloin limitys säilyy nurkkien ympäri.

Rakennustarvikkeiden moduulimitat ovat liittymismittoja eli ne ilmoittavat paikalleen asennettujen rakennustarvikkeiden (elementtien, harkkojen, ikkunoiden yms.) mitat sauman keskeltä sauman keskelle. Esimerkiksi ikkunan leveyden liittymismitta on 3M (300 mm) kerrannainen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ikkunakarmin leveys on n x 300 mm – 10 mm ja aukon leveys n x 300 +10 mm. Karmin tiivistämisen ja asennuksen vaatima tila on siis otettu huomioon ikkunan ja ikkuna-aukon mitoissa.

Kevytsoraharkkorakenteiden rakennesuunnittelussa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjetta B5 Kevytbetoniharkkorakenteet, Ohjeet 1987. Kevytsoraharkoista voidaan suunnitella muun muassa kantavia seiniä, pilareita, perusmuureja, kellareiden seiniä pystykuormille ja maanpainekuormille, ja aukon ylityspalkkeja. Rakenteita voidaan suunnitella sekä raudoitettuina että raudoittamattomina.

Matalaenergiaharkkotalo
Energian hinnan nousu ja huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt pyrkimyksiä lämpöeristää talot aikaisempaa paremmin. Parhaimmilla matalaenergiaharkkotaloilla lämmittämiseen kuluu energiaa jopa alle puolet tavanomaiseen taloon verrattuna.

Matalaenergiaharkkotalon pieni energiankulutus perustuu hyvään lämmöneristykseen ja massiivisen rakenteen mahdollistamaan tehokkaaseen lämmön vuorokausivarastointiin. Myös suunnitteluratkaisuilla, kuten talon sijoittamiseen tontille sekä tilojen suuntauksella eri ilmasuuntiin on merkitystä. Hyödynnettävää lämpöä syntyy asukkaista, asumisesta (ruoanlaitto, valaistus, kodinkoneet jne.), auringonlämmöstä ja mahdollisista tulisijoista.

Matalaenergiaharkkotalon valinnan perusteita
• Lämmitysenergian säästö verrattuna tavalliseen pientaloon on jopa 50 %.
• Säästö lämmityskuluissa sitä enemmän mitä kalliimpaa energia on.
• Säästöt rakennuskustannuksissa, koska lämmitysjärjestelmä voidaan rakentaa yksinkertaisemmaksi
• Hallitun ja tehokkaan ilmanvaihdon ansiosta asunnossa on puhdas sisäilma.
• Ilmatiivis kivitalo on myös vedoton ja viihtyisä.

Matalaenergiaharkkotalossa käytetään yksinkertaisia energiaa säästäviä ratkaisuja, kuten nykyistä parempi ulkoseinien, alapohjan, yläpohjan, ovien ja ikkunoiden lämmöneristys. Kivitalo on ilmatiivis (ei vetoa, ei hukkailmanvuotoa) ja ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu tavanomaista selvästi tehokkaampi poistoilman lämmön talteenotto. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella estetään rakenteiden kylmäsillat. Samalla tiiviin matalaenergiaharkkotalon ääneneristävyys esimerkiksi liikennemelua vastaan on hyvä.

Koska matalaenergiaharkkotalon lämmitysenergian tarve on pieni, voidaan lämmitysjärjestelmää yksinkertaistaa. Yksinkertainen järjestelmä on toimintavarma sekä edullinen rakentaa ja pitää kunnossa. Esimerkiksi lämmityspatterit voidaan jättää pois hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden alta. Koska taloon rakennetaan kuitenkin ilmanvaihtojärjestelmä ja talo kytketään sähköverkkoon, on usein edullisin lämmitysjärjestelmä ilmanvaihtolämmitys, jossa lämpö jaetaan eri huonetiloihin tuloilmakanaviin asennettavilla sähkövastuksilla. Järjestelmä on helppo säätää huonekohtaisten vaatimusten mukaisesti. Lisäksi märkätiloihin rakennetaan lattialämmitys ja tarvittaessa eri tiloihin kuivauspattereita.

Lisätietoa kevytsoraharkoista

www.kevytsoraharkko.fi