Etusivu » Tietoa betonista » Betoni ja kestävä kehitys

Perustietopaketti
Iloa opetukseen
Tilastoja
Yhteystiedot ja linkit
Betoni ja kestävä kehitys
Betoni rakennusmateriaalina

Betonin historia

Käyttö talonrakentamisessa

Käyttö infrarakentamisessa

Valmisosien käyttö

Betonirakenteen ekotehokkuus

Betonirakenteen elinkaariedullisuus

Betonin esteettisyys

Betoniteollisuuden ympäristötavoitteet

Sementti

Kiviaines

Raudoitteet

Betonin valmistus

Kierrätys

Seosaineiden käyttö

Työturvallisuus

Kuljetukset

Betonin lujuus

Paloturvallisuus

Palovahingot

Kosteudenkestävyys

Päästöt

Säteily ja radon

Ääneneristys

Rakennuksen elinkaari

Betonin lämmönvarauskyky

Sisälämpötilat ja viihtyvyys

Kivirakennuksen tiiveys

Matalaenergiarakentaminen

Betonin käyttöikä

Muuntojoustavuus

Huolto ja kunnossapito

Purettavuus ja uusiokäyttö

Kirjallisuutta

RT-ympäristöselosteet

Kehitysprojektit
Vuoden Betonirakenne
Normit ja standardit
Betoni ja kestävä kehitys

Betoni on luja, pitkäikäinen, energiaa säästävä ja turvallinen materiaali. Rakennuksen energiankulutuksesta ja päästöistä suurin osa muodostuu rakennuksen käyttövaiheessa ja vain 10-15 % syntyy materiaalien valmistuksesta ja rakentamisesta. Betonirakenne vähentää massiivisuutensa avulla käytönaikaista energiatarvetta ja lisää asumisviihtyvyyttä.  Rakenne on pitkäikäinen ja vähän huoltoa vaativa.  Nämä ominaisuudet tekevät betonista ekotehokkaan materiaalin.

Betonin ympäristöpäästöistä merkittävimmän osan muodostaa sementin polttamisessa käytettävän energian päästöt sekä sementin raaka-aineena käytetyn kalkkikiven luovuttama hiilidioksidi. Suomessa sementin valmistuksen ympäristövaikutuksia on vähennetty jatkuvasti polttoprosessia kehittämällä. Hyvin suunnitellussa betonirakenteessa sementtiä käytetään optimaalisesti ja siten, että betonin käyttöikä pitenee ja lujuus kasvaa. Tällöin käytettävän betonimassan määrä vähenee.

Betoni on kierrätettävä materiaali. Murskattua betonijätettä käytetään pääasiassa täyttömaana sekä teiden kantavassa kerroksessa, jossa murskatun betonin taipumusta kovettua uudestaan voidaan hyödyntää. Betonitehtailla muodostuva betonijäte ja käytetty prosessivesi voidaan kierrättää takaisin tuotantoon. Elementeistä koottavat rakenteet voidaan suunnitella purettaviksi. Rakenteiden pitkillä jänneväleillä varmistetaan tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys.

1970-luvulla betonin runkoaineena käytettiin pääasiassa luonnonsoraa. Nykyään runkoaineen karkeimman osan muodostaa usein kalliomurske. Hieno kiviaines, hiekka, saadaan nykyisiltä soranottoalueilta, joissa on käyttämättömiä hiekkavaroja vielä runsaasti. Maankäytön tavoitteena on käyttää avattujen soranottoalueiden hiekka ja sulkemisen jälkeen maisemoida alueet.

Betoni on ensimmäinen materiaali Suomessa, jonka käyttöikä voidaan suunnitella ennakkoon. Täten suunnittelunormeihin on voitu ottaa käyttöikäsuunnittelu myös vaatimuksena mukaan.

Betonista ei liukene haitallisia aineita. Myös päästöt sisäilmaan on testattu. Päästöarvot täyttävät RTS:n pintamateriaalien päästöluokituksen parhaimman M1- luokan vaatimukset.

Lisätietoa betonituotteiden ympäristövaikutuksista on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tekemissä RT- ympäristöselosteissa. Selosteissa ilmoitetaan uusiutumattoman ja uusiutuvien luonnonvarojen energiankäyttö sekä päästöt ilmaan , veteen ja maaperään.

Voit tulostaa tästä valikosta löytyvän aineiston pdf-tiedostona "Betonirakenteiden ympäristöominaisuudet" (sivun oikeassa laidassa).

Liity postituslistallemme:

Etusivulle | Sivukartta | Palaute
 Powered by: SOLU / e21 Solutions Oy