Betonin pääraaka-aineet ovat sementti, vesi ja kiviaines. Betonin raaka-aineet otetaan maaperästä. Kalkkikiveä ja betonin kiviainesta on saatavissa rajattomasti lähes kaikkialla. Kiviainesten ottopaikat maisemoidaan käytön jälkeen.

Sementti valmistetaan pääasiassa kalkkikivestä, joka on yksi maapallon yleisimmistä kivilajeista. Sementti on betonin energiankulutuksen ja päästöjen kannalta sen tärkein osa. Sementin valmistus ja kuljetus vaativat energiaa noin 4500 - 5000 MJ/sementtitonni ja aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä 700- 800 kg/t.

Kemiallinen hiilidioksidipäästö kompensoituu osittain rakenteen käytön aikana, kun betoni reagoi ilman hiilidioksidin kanssa (betonin karbonatisoituminen). Pitkällä aikavälillä sementin valmistuksessa kalkkikivestä irronneesta hiilidioksidista saadaan ilmakehästä sitoutettua takaisin noin neljännes.

Betoni ei sisällä terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt sisäilmaan ovat erittäin vähäiset, joten betonilla päästään rakennuksen pintamateriaalien päästöluokituksen parhaimpaan M1-luokkaan.

Raudoitetun betonirakenteen ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon rakenteen koko elinkaari. Se sisältää betonin osa-ainesten valmistuksen, rakenteen valmistuksen, käytön, huollon, purkamisen ja mahdollisen osien tai materiaalien kierrätyksen ympäristövaikutukset. Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät yleensä rakenteen käytön aikana.

Rakennuksen tai rakenteiden pääasialliset ympäristövaikutukset  • energian käyttö ja siihen liittyvät päästöt  • raaka-aineiden, veden ja maan käyttö  • jätteiden minimointi  • terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet  • sisäilman ja muun työympäristön laatu

Betoni kuluttaa massiivisuutensa ansiosta rakennuksen lämmitysenergiaa 5–15 % vähemmän kuin vastaava kevytrakenteinen rakennus. Myös betonirakennuksen pitkä käyttöikä lisää sen ekotehokkuutta.

Betonituotteista on laadittu ympäristöselosteet, joissa esitetään luonnonraaka-aineiden käyttö, energiankulutus ja päästöt.

Ekotehokkuutta suunnitteluun • käytetään pitkiä jännevälejä muunneltavuuden turvaamiseksi • hyödynnetään aktiivisesti betonin termisiä ominaisuuksia • käytetään korkeampia betonilujuuksia, esijännitystä ja hoikkia rakenteita materiaalin säästämiseksi • valitaan pidempi betonin suunnittelukäyttöikä • huolehditaan talotekniikan vaihdettavuudesta ja huollettavuudesta • suunnitellaan myös rakenteen purettavuus

Ekotehokkuutta valmistukseen • korvataan luonnon kiviainesta kierrätyskiviaineksella tai kalliomurskeella • käytetään seossementtejä • minimoidaan energian käyttö betonituotteiden valmistuksessa • kierrätetään prosessivesi, liete ja tuore jätebetoni • käytetään raaka-aineena muun teollisuuden sivutuotteita, kuten silikaa, lentotuhkaa tai masuunikuonaa.