Rakennuksen elinkaaren aikaisesta energian kulutuksesta on käyttövaiheen osuus yleensä 80–90 % ja rakentamisvaiheen osuus vain 10–20 %. Rakennuksen purkuvaiheen osuus energiankulutuksesta on hyvin pieni, normaalisti korkeintaan muutama prosentti.

Hiilidioksidipäästöjen ja energian kulutuksen osalta pätee suurin piirtein sama suhde elinkaaren eri vaiheiden välillä, mutta materiaalien käytössä rakentamisvaiheen painoarvo on huomattavasti suurempi, normaalisti reilut 50 %. Toisaalta rakennusmateriaalit ovat osittain vain ”lainassa” rakennuksessa. Osa niistä palautuu uudelleen käytettäviksi rakennuksen purkamisen yhteydessä.

Suurin energiankulutuksen säästöpotentiaali rakennuksen käyttövaiheessa. Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen tulee jatkossa olemaan entistäkin tärkeämpää, sillä energian hinta nousee edelleen. Toki rakentamisvaiheessakin tulee pyrkiä ekologisiin ratkaisuihin, mutta rakentamisvaiheen tärkein rooli ekologisuuden kannalta on varmistaa käyttövaiheen alhainen energian kulutus. Rakentamisvaiheen aiheuttamien ympäristökuormitusten kapeakatseinen minimointi voi helposti johtaa lisääntyvään energiankulutukseen käyttövaiheessa tai rakennuksen lyhyeen käyttöikään.