Etusivu » Tietoa betonista » Betoni ja kestävä kehitys » Sementti

Perustietopaketti
Iloa opetukseen
Tilastoja
Yhteystiedot ja linkit
Betoni ja kestävä kehitys
Betoni rakennusmateriaalina

Betonin historia

Käyttö talonrakentamisessa

Käyttö infrarakentamisessa

Valmisosien käyttö

Betonirakenteen ekotehokkuus

Betonirakenteen elinkaariedullisuus

Betonin esteettisyys

Betoniteollisuuden ympäristötavoitteet

Sementti

Kiviaines

Raudoitteet

Betonin valmistus

Kierrätys

Seosaineiden käyttö

Työturvallisuus

Kuljetukset

Betonin lujuus

Paloturvallisuus

Palovahingot

Kosteudenkestävyys

Päästöt

Säteily ja radon

Ääneneristys

Rakennuksen elinkaari

Betonin lämmönvarauskyky

Sisälämpötilat ja viihtyvyys

Kivirakennuksen tiiveys

Matalaenergiarakentaminen

Betonin käyttöikä

Muuntojoustavuus

Huolto ja kunnossapito

Purettavuus ja uusiokäyttö

Kirjallisuutta

RT-ympäristöselosteet

Kehitysprojektit
Vuoden Betonirakenne
Normit ja standardit
Hiilidioksidipäästöjä vähennetään

Suomen sementtiteollisuuden vuotuiset CO2 -päästöt ovat noin 1 miljoona tonnia koko Suomen 80 miljoonan tonnin vuosipäästöistä. Sementtiteollisuus on mukana vuonna 2005 käynnistyneessä päästökaupassa. Sementin polttoprosessi on viime vuosina kehittynyt huomattavasti. Sen ansiosta sekä energiankulutus että kokonaispäästöt ovat vähentyneet.

Sementtiklinkkeri poltetaan kalkkikivestä ja muista mineraalisista raaka-aineista kiertouunissa noin 1400-1450 °C: n lämpötilassa. Tämä sementtiklinkkeri jauhetaan myöhemmin pienen kipsilisäyksen kanssa hienoksi jauheeksi – sementiksi.

Sementin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa ja lisäksi sementtiklinkkerin poltossa kalkkikivestä irtoaa huomattava määrä hiilidioksidia. Sementtiteollisuudessa on jo tehty runsaasti kehitystyötä energiakulutuksen pienentämiseksi. Sementtiteollisuuden mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi ovat seosaineiden käytön lisääminen sementin jauhatuksessa tai fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla.

Sementtituotannon ympäristörasitukset
• energian kulutus (polttoaine ja sähkö)
 * n. 4500- 5000 MJ/ tonni sementtiä
• päästöt (CO2, SO2, NOx jne)
 * 700-800 kg CO2/ tonni sementtiä, vajaa 1,5 % Suomen kokonais- CO2 -päästöistä
• uusiutumattomien raaka-aineiden käyttö
 * 1,5 t kalkkikiveä/ tonni sementtiä

Yhden klinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, josta vapautuu poltossa noin 530 kg CO2:ta. Loput hiilidioksidista on peräisin polttoaineista ja hiilidioksidin määrä on luonnollisesti pienentynyt samassa suhteessa kuin uunien energiatehokkuus on parantunut. Lisäksi viime vuosina on otettu käyttöön korvaavina energialähteinä fossiilisia polttoaineita, mm. kumisilppu ja lihaluujauho. Vuonna 2005 oli polttoaineperäisen hiilidioksidin määrä noin 350 kg CO2/ klinkkeritonni.

Kotimainen sementinvalmistaja on tuonut markkinoille uuden ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon vuoden 2006 alusta. Perussementissä granuloidulla masuunikuonalla korvataan 21–35 % sementtiklinkkeristä, joten sen hiilidioksidipäästö on selvästi pienempi kuin muiden rakennussementtien.

Seossementit tulevat olemaan tulevaisuuden sideaineita. Lisääntyvä seosaineiden käyttö ei saa kuitenkaan vaarantaa betonirakenteiden kestävyyttä eli hyvää säilyvyyttä ja pitkää käyttöikää. Reilummin seostetuille sementeille luontevin käyttöalue on kuivat sisätilat.

Liity postituslistallemme:

Etusivulle | Sivukartta | Palaute
 Powered by: SOLU / e21 Solutions Oy