Kevytsoraharkkoja aloitettiin käyttää Suomessa 1950-luvulla.

Vuosikymmenen alussa perustettiin ensimmäinen kevytsoratehdas ja vähän myöhemmin aloitettiin kevytsoraharkkojen valmistaminen.Kevytsoraharkkojen valmistus ja käyttö on lisääntynyt sekä käyttökohteet monipuolistuneet. Kevytsoraharkkoja koskevat viranomaisohjeet ovat perustuneet vuonna 1981 ensi kerran julkaistuun Suomen Rakentamismääräyskokoelman osaan B5 “Kevytsoraharkkorakenteet,ohjeet 1981 ”.Suomen Betoniyhdistys ry on valmistanut sen jälkeen standardit harkkotyypeistä,valmistuksesta ja laadunvalvonnasta.Nämä standardit on julkaistu SFS-standardeina Suomen Standandisoimisliiton toimesta.

Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö ry teetti näiden standardien valmistuttua Harkkokäsikirjan, joka valmistui vuonna 1983.Tämän kansiomuotoisen käsikirjan loputtua ja rakentamisessa tapahtuneiden huomattavien rakenteellisten muutosten johdosta Rakennustuoteteollisuuden “Harkkoryhmä ” päätti valmistaa uuden käsikirjan, joka valmistui vuonna 1994.Koska mainittu teos on jo loppunut ja rakentamisessa on syntynyt uusia vaatimuksia kevytsoraharkkorakentamiseen, niin päätettiin ajantasaistaa kirja. Kevytsoraharkot tunnetaan yleisessä kielen käytössä Leca-harkkona.Kevytsoraharkkoja valmistavia tehtaita on eri puolilla Suomea.

Kaikki valmistavat standardin mukaisia perusharkkoja.Lisäksi tehtailla voi olla omia tuotteita,joille yleensä on haettu tyyppihyväksyntä. Kevytsoraharkkojen lämmöneristysominaisuudet,rakenteellinen lujuus ja harkkojen keveys työmailla ovat merkinneet selvää etua pientalojen perustusratkaisuissa.Yli puolet pientalojen perustuksista rakennetaan kevytsoraharkoista.

Kevytsoraharkot ovat saaneet erityisen suosion omatoimisten rakentajien keskuudessa.Tämä johtuu harkkojen erinomaisesta rakennettavuudesta, joustavuudesta ja pienestä työmenekistä. Harkkokirjan laatimista on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Mikko Pöysti ja Seppo Petrow sekä kirjan toimittaja. Kirjan on toimittanut Kari Sundell, joka on myös ohjannut kirjan kuvien piirtämistä.Rakennusarkkitehti Seppo Hämäläinen on piirtänyt ja värittänyt kirjan työohjekuvituksen. Kirjan toimittaminen on ollut mahdollista seuraavien yritysten tuella:

HB-Betoniteollisuus Oy
Kouvolan Betoni Oy
Lakan Betoni Oy
Lujabetoni Oy
Optiroc Oy Ab
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
Soraseula Oy
Teollisuusbetoni Oy