Mitä tarkoittaa K?

K-mies | 05.08.2008 21:14
Mitä tarkoittaa lujuusluokka esim. K-30? Tarkoittaako se sementtiä 300 kg kuutiolle? Olen usein ihmetellyt noita K-lukuja, kun sementtisäkin kyljessä kerrotaan K-20= 300 kg sementtiä/kuutio. Eikö silloin K-30 pitäisi olla 400 kg sementtiä/kuutio?

Vastauksia 18 kpl

puupää | 06.08.2008 15:09
tarkoittaa ilmeisesti käyttöikaa, aikoinaan tehtiin 1990 luvulla joku tornin pätkä Espoon Kiloon ja hehkutettiin T&T:ssä että on K100 joka kestää tuhat vuotta?

sementti simo | 07.08.2008 12:57
Lujuusluokka K30 tarkoittaa betonin puristuslujuutta, tässä tapauksessa 30 MPa. Luku ei kerro sementin määrää betonissa. Kyseinen arvo ei kerro betonin käyttöikää, toki nykyisten betoninormien mukaan betonille voidaan puristuslujuusluokan lisäksi määrittää myös laskennallinen käyttöikä

K-mies | 07.08.2008 15:30
"Luku ei kerro sementin määrää betonissa." Jos lujuusluokka ei kerro sementinmäärää betonissa, niin mikä luku kertoo sementin määrän? Eikös betonin lujuus ole suorassa suhteessa sementin määrään??

Lujuutta | 08.08.2008 00:08
K tarkoittaa tässä tapauksessa betonin lujuusluokkaa tietyn kokoisen kuution muotoisen koekappaleen puristuskokeen mukaan märitettynä. C tarkoittaisi lujuutta lieriön muotoisen kappaleen mukaan. Ero on huomioitava erilaisissa mitoitustilanteissa. Eurokoodit tuovat mukanaan eurooppalaisen merkinnän esim. C32/40, mikä vastaa K40 betonia.

sementti simo | 15.08.2008 09:51
Sementin määrää ei yleensä kerrota, toki valmisbetonivalmistaja voi sen sinulle kysytäessä kertoa. Betonin lujuus on suhteessa vesi/sementtisuhteeseen, ei sementin määrään. Lisäksi betonin valmistuksessa käytetään yleisesti lisäaineita, kuten lentotuhkaa, joka myös tuo lisää lujuutta. Eli betonin puristuslujuuteen vaikuttavat useat eri tekijät

Sekunda | 21.08.2008 19:46
"Betonin lujuus on suhteessa vesi/sementtisuhteeseen, ei sementin määrään." No ei nyt ihan noinkaan. Kyllä sementin määrällä on merkitystä betonin lujuuteen. Esim. kummassa seuraavista vaihtoehdoista oletat lujuuden olevan suurempi?: Koekuutiossa jossa V/S on 0,3 ja sementtimäärä 250 kg/kuutio, vai koekuutiossa jossa V/S on 0,6 ja sementtimäärä 500kg/kuutio? Runkoaine molemmissa on sama.

Jony | 21.08.2008 20:55
"No ei nyt ihan noinkaan. Kyllä sementin määrällä on merkitystä betonin lujuuteen. Esim. kummassa seuraavista vaihtoehdoista oletat lujuuden olevan suurempi?: Koekuutiossa jossa V/S on 0,3 ja sementtimäärä 250 kg/kuutio, vai koekuutiossa jossa V/S on 0,6 ja sementtimäärä 500kg/kuutio? Runkoaine molemmissa on sama." Kyllä se nyt ihan niin on, että betonin lujuus on verrannollinen vesi-sementtisuhteeseen. Jos ollaan ihan tarkkoja niin vesi-ilma-sementtisuhteeseen. Kumpikaan massoistasi tuskin olisi työstettävää. Mikäli saisit ensin mainitsemasi suhteituksen valettua olisi se varmasti jälkimmäistä massaa lujempaa betoni. Jälkimmäinen massa olisi erittäin pahasti erottuvaa velliä, koska vesimäärä on jo 300 l kuutiossa. Laboratoriossa on tehty muistaakseni K90 betonia 300 kg:lla sementtiä

Sekunda | 22.08.2008 19:17
Miksi laittaa kallista sementtiä ollenkaan, jos sillä ei ole lujuuden kanssa mitään tekemistä? "Kumpikaan massoistasi tuskin olisi työstettävää. Mikäli saisit ensin mainitsemasi suhteituksen valettua olisi se varmasti jälkimmäistä massaa lujempaa betoni." Kertonee jotain betonitietämyksestäsi. Mm. kunnallistekniset betonituotteet (mm.kaivonrenkaat) ja ympäristöbetonituotteet (mm.pihalaatat) tehdään 0,3 V/S suhteella, jopa alle.

Jony | 26.08.2008 20:20
Kyllä tehdään, mutta ne valetaan eri tekniikalla, kuin esimerkiksi omakotitalon anturat. Niihin käytetään tärytystä ja puristusta saman aikaisesti, jotta massa saadaan tiivistymään.

asukki | 30.06.2011 16:09
Jätkät vähän saivartelee. Lujuusluokka K30 ei kerro sementin määrää.

hmm | 15.05.2012 13:28
Melko paksua settiä. by201:sen opiskelleena: Betonin lujuuteen vaikuttaa ensisijaisesti vesi-sementtisuhde w. Lisäksi lujuuteen vaikuttaa kiviaineksen laatu (vrt. pyöreämpi luonnonkivi-mekaanisesti murskattu sepeli), mahdolliset lisäaineet ja viimeisenä vaikuttimena lienee työstämiseen ja valamiseen liittyvät asiat, sekä jälkihoito. Kovimpaankaan lujuusluokkaan suhteitettu betonimassa ei saavuta lujuuttaan koskaan, mikäli se valmistetaan suoveteen, valetaan 30 asteen pakkasella järven jäälle ja jätetään sinne, kunnes kevät koittaa. Jos jätetään nyt ne pihalaatat ja kaivonrenkaat, ja puhutaan asiasta eli rakentamisesta, niin betonimassan ideaalinen vesisementtisuhde on 0,3, mutta tällaisen massan työstäminen esim. talonrakennuksessa on erittäin hankalaa ilman lisäaineiden, kuten notkistimen käyttöä. Pienempi vesisementtisuhde on turha ja jopa huono, koska tällöin sementtiä jää sitoutumatta, ts vesimäärä ei riitä kaiken sementin hydratoitumiseen. Tällöin massaan jää sitoutumattomia sementtihiukkasia, jotka vaikuttavat kovettuneen betonikiven lujuuteen heikentävästi. Joten suosittelen jättämään saivartelut sikseen ja perehtymään asiaan, ennenkuin muita aletaan ojentamaan ja kehumaan pienellä vesisementtisuhteella. Sehän se vasta betonia olisikin, jonka valmistukseen ei tarvitsisi vettä!

RI | 27.06.2012 13:07
Jopas oli hauska juttu. Kas kun ette tehneet sementtiä betonin sijaan, sillä siinä sitä vasta puimista olisikin :D. "hmm" nimimerkille että juurikin näin, tuossapa onkin by201 tiivistettynä, että nyt ei tartte edes harrastelijoiden ostaa ko. opusta. Kaikein helpoin, kun rakentaja ymmärtää vaan, että tilatessaan betonia osaa sanoa lujuusluokaksi K30-2 ja pyrkii olla valamatta lattioita kovalla vesisateella taivas alla ;).

kuutiomies | 20.07.2012 06:45
Vastausta kysymykseen, mitä tarkoittaa K, ei ole tähän mennessä mielestäni annettu keskusteluketjussa. Betonin lujuuden yhteydessä käytetty K on alkukirjain sanasta Kuutiolujuus. Sanan sisältö ja merkitys ja historiakin osin käyvät pitkälle ilmi keskusteluketjusta. K-mies eli kysyjä oli oikeilla jäljillä sikäli, että K-300 tarkoitti alunperin betonia, jossa standardikoekuution lujuus oli 300 kp/cm2. Tämä likimain myös toteutui, kun pantiin 300 kg sementtiä kuutiometriin betonia, mikä takasi yleensä vesitiiviin betonin. Yksikkö on matkalla muuttunut ja luultavasti osaamisen ja sementin kehittyminen sekä lisäaineet ovat vähentäneet tarvittavan sementin määrää 50-luvulta, jolloin suomalaisen betonin suurimpia kehitysharppauksia tehtiin ja luotiin suomalaisen betoniteknologian perusta, mikä tapahtui keskeisellä tavalla Imatran Voiman (nyk. Fortum) vesivoimalaitosrakentamisen (Oulujoki, Kemijoki) yhteydessä Jukka Vuorisen johdolla.

kilogrammamies | 20.07.2012 06:55
Kuutiomiestä pitää sen verran oikaista, että 50-luvulla käytettiin jännityksen yksikkönä kg/cm2 sekä betoni- että teräsrakenteissa. Pondi-sana tuli myöhemmin käyttöön voimalle ja gramma jäi massan yksiköksi.

pöljä | 01.12.2014 16:19
No jos itse tekee betonia myllyllä niin mihinkä lujuuteen on mahdollista päästä? Soran lisäksi käyttää esim. 0-16 mm mursketta tai 0-32 mm niin tuosssahan on nolla tavaraakin jo seassa vähän, lisää tavan hiekkaa sekaan. Vaikuttaako lujuuteen kiven koko?

all mighty | 03.12.2014 11:09
Mihin lujuuteen tahansa. Tässä sinulle ohje: http://www.rkl.fi/vaasa/ajankohtaista/fi_FI/Koulutukset/_files/90520865339899383/default/Betoni.pdf Sinun tarvitsee vain suhteuttaa raaka-aineet oikein. Se onko sillä mitään väliä, on oma tarinansa.

pöljä | 07.12.2014 10:15
Kiitos "kaikkitietävälle" mutta en löytänyt tuota tiedostoa, sivun kyllä....eli siis www.rkl.fi/vaasa

Arde | 08.12.2014 10:21
K-mies, täältä löydät ohjeita osa-aineiden määristä ja laskurinkin niiden määrittämiseen: http://www.finnsementti.fi/tietoa-betonista/tietoa-betonista-pienrakentajalle-ja-rautakauppiaalle/annosteluohje . Kuten sivulla mainitaan kantaviin rakenteisiin voi valmistaa betonia omatoimisesti työmaalla, kun rakennesuunnittelija on mitoittanut rakenteen korkeintaan betonin lujuusluokalle K20 ja rakenneluokka on 3 (tai nykyisin C20/25, toteutusluokka 1). Kuten yllä kerrotaan betonin lujuustaso riippuu vesi- ja sementtimäärän suhteesta. K-30 (siis nykyisin virallisesti C25/30) lujuutta vastaa vesi-sementtisuhde suuruusluokkaa 0,7. Jotta betoni olisi normaalisti valettavaa ja tiivistettävää tarvitaan vettä suuruusluokalleen noin 200 litraa betonikuutiometriä kohti, jolloin sementtitarve olisi noin 285 kg betonikuutiometriä kohti (200/285=0,7). Käytännössä kiviainekset opvat usein kosteita, joten osa vedestä tulee niiden mukana. Käytännössä monetkin asiat vaikuttavat tarvittavaan sementtimäärään esim. jos betonirakenteen tarvitsee kestää pakkasrasitusta, kivilajikkeiden laadusta, käytettävistä lisäaineista jne. Eli ylläolevan mukaisesti yli K-20 lujuuksissa tarvitaan jo asiantuntijan apua.

Osallistu keskusteluun