Betonin ympäristövaikutukset

Energiankulutus

Sementin valmistuksessa tarvitaan energiaa. Uuni, jossa sementin raaka-aineet kuumennetaan tarvitsee lämmitäkseen polttoainetta. Sementin valmistuksessa on Suomessa panostettu voimakkaasti energiankäytön tehokkuuteen ja toisaalta ympäristövaikutusten minimoimiseen. Uunin lämmityksessä käytetään nykyisin myös vaihtoehtoisia energianlähteitä kuten lihaluujauhoa ja käytetyistä renkaista tehtyä kumirouhetta.   

Betonin valmistusprosessin muiden vaiheiden energiankulutus on varsin pientä. Sementin kuljetus tapahtuu suurelta osin laivalla ja betoniin tarvittava kiviaines saadaan yleensä lähialueelta. Itse valmisbetonitehtaat sijaitsevat lähellä betonin käyttöpaikkaa, joten myös valmisbetonin kuljetusmatkat ovat lyhyitä. 

Sementtiä valmistettaessa sen pääraaka-aineesta kalkkikivestä vapautuu polttoprosessin yhteydessä hiilidioksidia. Betoni sitoo käyttöikänsä aikana osan tästä vapautuneesta hiilidioksidista takaisin itseensä ilmasta niin sanotun karbonatisoitumisen kautta.  

 Muiden raaka-aineiden kulutus

Sementin pääraaka-aineen, kalkkikiven varanto on erittäin suuri ja sen riittävyys on varmaa määräämättömän pitkäksi aikaa. Myös betonin muita raaka-aineita hiekkaa ja kiveä löytyy runsaasti Suomesta.  Joissain suurimmissa kaupungeissa luonnonkiven vähenemisen vuoksi on siirrytty murskatun kiviaineksen käyttöön. Murskaukseen tarvittavaa raaka-ainetta saadaan esimerkiksi louhintojen yhteydessä rakennustyömailta tai louhimalla sitä kalliosta.

Betonin ja sementin valmistuksessa käytetään muun teollisuuden sivutuotteita joiden avulla sementin määrää betonissa pystytään vähentämään. Tällaisia ovat muun muassa voimalaitoksista saatava lentotuhka sekä raudan valmistusprosessissa syntyvä masuunikuona.

Betonitehtaiden kierrätysprosessit

Betoniasemilla syntyy sementtipitoista vettä lähinnä betonimyllyjen ja –autojen pesusta.  Tätä betonilietettä käytetään valmisbetonitehtaissa korvaamaan osa betonin valmistuksessa tarvittavasta vedestä.

Betoniasemilla syntyy myös aika ajoin ylijäämäbetonia sekä sinne palautetaan työmailta ylijäämäbetonia. Tuoreesta, vielä muokattavissa olevasta ylijäämäbetonista erotellaan ja pestään runkoaine ja sementtipitoinen vesi erilleen. Tällöin runkoaine on normaalisti käytettävissä betonin valmistukseen. Lisäksi betonitehtaiden kovettunutta ylijäämäbetonia murskataan ja sillä korvataan osa betonin runkoaineesta. 

Suomessa vuosina 2003-2004 toteutetussa tutkimusprojektissa kehitettiin teknologiaa betonin ja betonilietteen kierrätykseen. Lisäksi projektissa tutkittiin näiden tuotteiden vaihtoehtoisia käyttökohteita kuten betonilietteen käyttöä maaparannusaineena esimerkiksi pelloilla.